Esivanhemmat Petter ja Elisabet

Helsingborgilaisen lautturisuvun jälkeläinen Petter Hällström (1702-1781) saapui ison vihan jälkeen vuoden 1721 tienoilla Suomeen ruotsalaisen upseerin sotilaspalvelijana. Isännän virkatalo oli Pohjanmaalla Vöyrissä. Sodassa ja venäläismiehityksessä pahoin kärsinyt maakunta tarjosi yritteliäälle nuorelle miehelle mahdollisuudet menestyä.

Petter haki Pohjanmaan maaherralta oikeutta vuonna 1730 toimia pitäjänräätälinä Ilmajoella, ”jonka rahvasta hän oli jo pitkän ajan käsityöllään palvellut”. Petter oli lähtenyt etsimään omaa itsenäistä toimeentuloaan sen jälkeen, kun hänen isäntänsä oli määrätty muuttamaan uuteen virkataloon vuonna 1724. Ilman tuon ajan käsityöläisiltä vaadittavaa ammatillista kouluttautumista Petter sai pitäjänräätälin oikeudet. Muutenkin hänen elämänsä sujui toisin kuin aikakauteen kuuluvat sääty-yhteiskunnan normit olisivat edellyttäneet.

Hän solmi Kauhajoella avioliiton vuonna 1726 Kuortaneen kappalaisen Simon Ariinin tyttären Elisabetin (1702-1788) kanssa, joka oli paennut Haapaniemen pappilasta venäläistä sotaväkeä Kauhajoen Knuuttilan taloon. Vuonna 1741 Petterin onnistui kohota tilattomien joukosta tilalliseksi. Hänestä tuli talon isäntä, sillä hän osti Ilmajoen Palonkylästä Jussilan talon, jonka isännyyttä hän hoiti vuoteen 1774 saakka.

Petter Hällström saavutti arvostetun aseman pitäjän talollisten keskuudessa ja hänelle uskottiin myös monia keskeisiä talonpoikien luottamustoimia. Hänestä tuli kantaisä laajalle pohjalaiselle talonpoikais- ja säätyläissuvulle.

Sukuhaarat:

Jussilan talon isäntäväelle syntyi yhdeksän lasta, joista kuusi varttui aikuiseksi. He kaikki avioituivat ja nuorinta tytärtä Hedvigiä lukuunottamatta heistä muodostui kantavanhempia omille sukuhaaroilleen.

1. Helena (1726-1796) solmi avioliiton Kristiinankaupungista kotoisin olevan kauppiaan Anders Jaakonpoika Westmanin kanssa. Heidän jälkeläisensä asustivat Pohjanlahden rannikkokaupungeissa harjoittaen kaupankäyntiin ja kalastukseen liittyviä elinkeinoja. Helenan sukuhaara jatkui Nagell – ja Lind -nimisinä.

2. Elisabet (1734-1812) avioitui renki Jaakko Heikinpojan kanssa ja heille annettiin viljeltäväksi Jussilasta talosta Latva-Jussilan torppa. Elisabetin ja Jaakon jälkeläiset sijoittuivat talollisiksi ja torppareiksi lähinnä Ilmajoelle, mutta myös Teuvalle, Jurvaan, Ylistaroon ja Lapualle. Kolmannen polven sukunimiä olivat Latva-Jussilan ohella Teuvan Kentta sekä Ilmajoen Ala-Ranta, Latva-Ollila, Hirsimäki ja Yli-Huikku.

3. Maria (1736-1815) avioitui Hyövältin talon pojan Matti Pertunpojan kanssa ja heidän jälkeläisistään tuli voimakkaimmin kantapitäjään Ilmajoelle asettunut sukuhaara. Se jatkui kolmannessa polvessa Hyövältin nimellä siten, että talo oli jaettu kolmelle sisarukselle Ala-, Yli- ja Latva-Hyövältin tiloiksi. Muut sisarukset isännöivät Rannan torppaa, Yli-Ojanperän, Rinta-Jussilan ja Talvitien taloja.

4. Carl (1741-1809) koulutettiin papiksi ja hänelle, ainoalle pojalleen vanhemmat myös antoivat kotitilan perinnöksi. Carlin puoliso oli Vähänkyrön kirkkoherran tytär Anna Rein. Kaikki heidän viisi poikaansa suorittivat ylioppilastutkinnon ja kolme heistä jatkoi vielä opintojaan Turun Akatemiassa. Carlin pojat olivat hyvin lahjakkaita ja menestyviä urallaan. Tunnetuin heistä lienee Turun Akatemian rehtori Gustav Gabriel, joka mainitaan Suomen fysiikan tutkimuksen isänä. Carlin ja Annan kaksi tytärtä avioituivat pappien kanssa. Sukuhaara muodostaakin kokonaisuutena pitkälle koulutettujen joukon, joista suurin osa sai myöhemminkin toimeentulonsa virkamiehinä, mutta myös kartanonomistajina. Lääkärin ammatti oli sukuhaarassa niin yleinen, että Itä-Suomessa saatettiin kysyä: ”Kuka teidän pitäjässä on hällströminä?” Kolmannen polven perheet jatkuivat nimillä af Hällström, Chydenius ja Hällström, mikä suomalaistumisaikana muutettiin nimiksi Helasvuo ja Pankakoski. Sukuhaaran kanta-alueet olivat Savossa ja Karjalassa sekä Lohjan seudulla.

5. Katariina (1743-1823) avioitui Kurjen talon pojan Simo Antinpojan kanssa ja hänestä tuli Jaskarin uudistilan emäntä Virtain Kurjenkylään. Katariinan ja Simon jälkeläiset muodostavat väkirikkaimman sukuhaaran, joka lähinnä uudistilallisina, torppareina ja itsellisinä, mutta myös talollisina sijoittui Virroille ja sen lähiympäristöön erityisesti Jalasjärven Hirvijärvenkylään ja Peräseinäjoen Kihniänkylään. Sukuhaara jatkui Virroilla nimillä Hirvi, Jaskari, Niemelä ja Leppänen, Jalasjärvellä nimillä Komsi ja Ventelä ja Peräseinäjoella nimellä Viitasaari.