Elokuun 19. päivänä nukkui pois Helsingin Terhokodissa diplomi-insinööri ja kunniapuheenjohtaja M. Sakari Siltaloppi. Hän oli syntynyt 1.8.1944 Ilmajoen Rinta-Mattilassa kolmilapsisen maanviljelijäperheen nuorimpana.

Koulunkäyntinsä hän aloitti Herralan kansakoulussa, josta jatkoi myöhemmin oppikouluun. Hyvä koulumenestys kannusti hakeutumaan lukioon ja lapsuusajan haaveet poliisin tai maanviljelijän ammatista jäivät taka-alalle. Lukioaikana tavoite teknillisen korkeakoulun opinnoista selkiytyi ja käytyään varusmiespalveluksensa Oulussa hakeutui Sakari Siltaloppi Ouluun diplomi insinööriopintoihin.

Kiinnostus sukututkimukseen oli herännyt jo lukioaikana, innoituksen lähteenä oli äidin Kotiliedestä luettu professori Yrjö Blomstedtin sukututkimusta koskeva kirjoitus. Omien esivanhempien vaiheiden tutkiminen kiehtoi nuorukaista ja Sakari Siltaloppi ehtikin jo nuoruudessaan kirjata ylös haastatteluiden avulla mittavan määrän muistitietoa, joka on ollut erittäin arvokasta jälkipolville. Sukututkimus jatkui opiskeluaikoina Oulussa, jossa maakunta-arkiston tilat ja kokoelmat tarjosivat hyvät puitteet työlle.

Sukututkimuksesta tuli Sakari Siltalopen kohdalla paljon enemmän kuin harrastus tai luottamustehtävä siitä muodostui hänen todellinen elämäntyönsä.

Sakari Siltaloppi oli keskeisesti jo vuonna 1969 perustamassa Petter Hällströmin jälkeläisten sukuyhdistystä. Hän oli sukuneuvoston jäsenenä liki kuolemaansa saakka, 43 vuotta. Jo pelkästään Sakari Siltalopen muistitieto ja sukututkimuskokemus olivat korvaamattomia. Vuosikymmenten aikana hän loi perustan sille, että nykyinen Petter ja Elisabet Hällströmin sukuseura on eräs koko Suomen suurimmista ja aktiivisimmasta sukuseuroista. Joka kolmas vuosi järjestettävät sukujuhlat ovat vakiinnuttaneet kävijämääränsä liki tuhanteen vieraaseen ja sukuseurassa on noin 2000 jäsentä.

Keskeistä Petter ja Elisabet Hällströmin sukuseuran menestykselle on ollut se, että Sakari Siltaloppi teki väsymättä tutkimus- ja kirjoitustyötä. Hänen tutkimustensa ja toimitustyönsä pohjalta ilmestyi Hällströmin sukukirja 1 vuonna 1985. Tämä tarkoitti aivan uutta vaihetta sukuyhdistyksen toiminnassa, sillä kirja antoi sadoille ihmiselle tiedon kuulumisestaan erääseen suurista pohjalaisista suvuista. Lisäksi nopeasti loppuunmyyty kirja toi myös tuloja sukuyhdistykselle ja mahdollisti monet myöhemmät hankkeet.

Mittavat sukututkimukseen liittyvät hankkeet Sakari Siltaloppi suoritti vaativan päivätyönsä ohella. Hän työskenteli valmistumisensa jälkeen prosessi-insinöörinä Valiolla, insinöörinä Finlaysonilla Vaasassa ja Tampereella sekä suurimman osan työurastaan elintarvikeprosessitekniikan opettajana Seinäjoen teknillisessä oppilaitoksessa, joka sittemmin muuttui osaksi Seinäjoen ammattikorkeakoulua. Eläiköidyttyään opettajan tehtävistä Sakari Siltaloppi muutti Helsinkiin, mutta siteet kotiseudulle säilyivät kuitenkin elämän loppuun saakka.

Sakari Siltaloppi oli luonteeltaan helposti lähestyttävä ja erilaisten ihmisten kanssa toimeentuleva. Pohjalaisen kodin perintöä oli suoruus ja tarmokkuus, hän esitti mielipiteensä jämäkästi ja perustellusti ja hoiti täsmällisesti loppuun kaikki lupaamansa tehtävät. Erityisesti hänen luonteessaan korostui kuitenkin lämmin kiinnostus muita ihmisiä kohtaan. Hän osasi innostaa ja vetää mukaan toimintaan erilaisia ihmisiä. Sakari Siltaloppi huolehti jatkuvasti, että sukuseuratoimintaan saadaan innostettua uusia ihmisiä erilaisista taustoista. Hän näki tulevaisuuteen ja osasi aavistaa, millaista toimintaa jäsenet sukuseuralta odottavat.

Vaikka Hällströmin suvun toiminnassa Sakari Siltalopen rooli oli keskeinen, hän osasi antaa vastuuta ja vapautta myös muille. Sakari Siltalopen kannustus ja neuvot ohjasivat lukemattomia ihmisiä oman suvun tutkimisen pariin ja sytyttivät kipinän uuteen harrastukeen.

M. Sakari Siltalopen elämäntyö sukututkimuksen parissa alkoi jo vuosikymmeniä ennen kuin sukututkimus saavutti nykyisen kaltaisen suosion. Hänen työnsä ansiosta Petter ja Elisabet Hällströmin jälkeläiset on kartoitettu tarkkaan ja tuhannet perheet erityisesti Pohjanmaalla ovat saaneet arvokkaan perinnön omien juuriensa vaalimiseen. Sukuseuratyön tarkoitus on luoda yhteenkuuluvaisuuden tunnetta sukulaisten välillä sekä viedä eteenpäin sukupolvien henkistä perintöä.

Tietoisuutta suvusta ovat lisänneet varsinkin Petter Hällströmin jälkeläisistä kootut sukukirjat. Tällä hetkellä sukuseuralla on tekeillä jo kymmenes sukukirja, joista kolme ensimmäistä on kokonaan Siltalopen käsialaa ja kaikissa muissakin hänen työpanoksensa on ollut merkittävä. Sukuseuralla on lisäksi useita sukutuotteita, joiden ideoinnissa ja suunnittelussa Sakari Siltaloppi näki jatkuvasti vaivaa. Siltalopen kirjallisesta lahjakkuudesta ja tuotteliaisuudesta kertovat myös monet artikkelit, joita hän vuosikymmenten mittaan kirjoitti sekä sukututkimusalan lehtiin että myös Ilmajoki-lehteen, Ilmajoen Joulu –lehteen sekä maakuntalehtiin.

Sakari Siltalopen työn ansiosta meillä tuhansilla Petter Hällströmin jälkeläisillä on mahdollisuus tuntea kuuluvamme yhteisöön. Nykymaailmassa kiireen ja pinnallisuuden vastapainoksi tarvitaan tietoisuus jostain pysyvästä, tietoisuus siitä, että kuulumme yhteisöön ja olemme jostain kotoisin. Sukututkimus vastaa näihin kysymyksiin. Oman suvun historian tunteminen auttaa myös meitä uskomaan tulevaisuuteen ja luottamaan siihen, että selviämme nykypäivän haasteissa, koska esivanhempammekin ovat selvinneet vielä vaikeampien kohtaloiden edessä. Ansioistaan Petter ja Elisabet Hällströmin sukuseuran työssä Sakari Siltaloppi on palkittu kultaisella sukumerkillä vuonna 1985, kunniajäsenyydellä vuonna 1991 sekä sukuseuran ainoana kunniapuheenjohtajana Virtain sukujuhlassa kesällä 2012.

Omaisten lisäksi kunniapuheenjohtaja M. Sakari Siltaloppea jää kaipaamaan suuri joukko sukututkimuksen alalla vaikuttavia henkilöitä sekä ennen kaikkea Petter ja Elisabet Hällströmin sukuseuran sukuneuvosto ja jäsenet. Sukuneuvoston jäsenten tehtävä on nyt jatkaa eteenpäin Sakarin elämäntyötä hänen esimerkkiään seuraten.

Kunnioittaen ja kiitollisuudella muistaen,
Petter ja Elisabet Hällströmin sukuseuran puolesta

Terhi Pirilä-Porvali
sukuneuvoston jäsen